Ida

Yrittäjyys ja Asiakaspalvelu

YRITTÄJYYS

Yrittäjä on työssäkäyvä ihminen, joka luo itselleen työpaikan ja työllistää mahdollisesti jonkun muunkin. Yrittäjä on vapaampi kuin palkkatyöläinen ja päättää itse miten, missä ja milloin tekee työtänsä – tietenkin asiakkaiden tarpeet ja aikataulut huomioiden. Monet yrittäjät sanovat, että vapaus ja mahdollisuus toteuttaa itseään ovat yrittäjyyden parhaita puolia.

Toisaalta yrittäjällä on suuri vastuu, sillä hän vaikuttaa omalla toiminnallaan suoraan palkkaansa enemmän kuin palkkatyöläinen. Työn tulokset – hyvät ja huonot – koituvat suoraan itselle ja näkyvät arkipäivän elämässä.

Kuka tahansa taustasta riippumatta voi ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjällä ei tarvitse olla korkeaa koulutusta, rikasta perhettä tai hienoja titteleitä. Riittää, että on hyvä idea ja haluaa tehdä omaa juttuaan.

Yrittäjyyskasvatus jaetaan usein sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Lisäksi puhutaan omaehtoisesta yrittäjyydestä, jonka nähdään olevan perusta sisäiselle ja ulkoiselle yrittäjyydelle.  

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kokonaisuuteen ajatellaan kuuluvan kaikkiyrittäjyyden kolme osa-aluetta: sisäinen, ulkoinen ja omaehtoinen yrittäjyys. 

Sisäinen yrittäjyys viittaa yhteisön yrittäjämäiseen toimintatapaan eli siihen, miten yrittäjyyden piirteet toteutuvat koko yhteisössä. Sisäiseen yrittäjyyteen liitetään usein muun muassa aloitteellisuus, sinnikkyys, yhteistyökykyisyys, luovuus, vastuullisuus ja riskinotto.

Ulkoinen yrittäjyys viittaa yrityksen perustamiseen, hoitamiseen ja omistamiseen. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyy esimerkiksi liikeidean suunnittelu, markkinointi, talouden suunnittelu jne.

Omaehtoinen yrittäjyys viittaa yksilön yrittäjämäiseen asennoitumiseen koko elämää kohtaan. Tällöin yksilö ottaa vastuun esimerkiksi omasta oppimisestaan tai toimeentulostaan. 

Yrittäjyys näkyy jokapäiväisessä työssä, uusina ideoina ja työn tekemisessä. Uusia ideoita käytetään hyväksi työssä ja

pyritään kehittämään työntekoa.

Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelu sanana herättää ensin mielikuvan jostakin positiivisesta – hymyileviä kasvoja tai ystävällisiä ääniä, asioiden ymmärtämistä puolin ja toisin, asioiden hoitumista kerralla ja epäselvyyksien haihtumista. Toisaalta asiakaspalvelu on se asia, joka herättää toisenlaisia vielä voimakkaampia tunteita, usein käytännön kokemusten ja ehkä juuri mielikuvaristiriidan takia – jonoja, kiireistä kohtelua, paperisotaa, asioiden jäämistä ratkaisematta tai jopa ymmärtämättä, usein epävarmuutta lopputuloksesta. 

Vaikka yhä useampi yritys muokkaa toimintaansa palveluliiketoiminnan suuntaan, asiakaspalvelu on harvalla toimijalla ydinpalvelu. Se on palvelu, prosessi tai organisaatio, jonka tehtävänä on tukea ydinpalveluun liittyvää liiketoimintaa. Niinpä halukkuus investoida asiakaspalveluun riippuu siitä, miten toimija arvioi asiakaspalvelun vaikutuksen ydinpalveluihin, suhteessa sen aiheuttamiin kustannuksiin. 

Asiakaspalvelu näkyy jokapäiväisessä työssä, kun otan tilaukset asiakkaalta ja palvelen heitä työpaikassani.

Koulussa harjoittelemme asiakaspalvelua opettajien ruoka-ravintolassa ja siellä asiakaspalvelu harjaantuu

ja opimme tervehtimään ja palvelemaan asiakkaita oikea oppisesti.