Iida

YRITTÄJYYS

Yrittäjyys on uusien toimintaorganisaatioiden, erityisesti liiketoiminnallisten yritysten, luomista vastauksena havaittuihin mahdollisuuksiin tai puutteisiin markkinoilla.

Yrittäjyyttä pidetään kansantaloudellisen toiminnan perustana. Ilman riittävää yrittämisintoa yhteiskunnan työllistämismahdollisuudet heikkenevät. Joissakin yhteiskunnissa on luotu mielikuvaa suuresta yrittämisen vapaudesta ja myönteisestä suhtautumisesta yrittäjyyteen, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sosialistisen suunnitelmatalouden maissa yrittämisen vapaus taas on rajoitettua. Yrittäjyydellä voidaankin tarkoittaa useaa eri asiaa riippuen siitä, millaisesta yhteiskunnasta on kyse. Suomea ei pidetä erityisen yrittäjämyönteisenä maana. Tosin Suomessa valtio tukee yrittäjyyttä monenlaisilla tuilla. Esimerkiksi uuden yrityksen perustaja voi hakea Starttirahaa.

Yrittäjyyttä on erilaista. Pienimmät yrittäjät voivat toimia toiminimellä ammatin- tai liikkeenharjoittajina. Erona näillä on se, että ammatinharjoittaja myy osaamistaan ja liikkeenharjoittaja ennemminkin tavaraa tai tuotettaan. Laajasti ymmärrettynä yrittäjyyteen voi kuulua oman yrityksen perustamisen lisäksi myös freelance-tyyppisten keikkatöiden tekeminen. Yrityksissä voidaan puhua sisäisestä yrittäjyydestä, joka tosin liittyy enemmän työntekijöiden motivointiin ja tulospalkkaukseen kuin yritystoimintaan.

SISÄINEN YRITTÄJYYS

Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa, että palkkatyötä tekevä ihminen suhtautuu työhönsä yhtä sitoutuneesti, innostuneesti ja aloitteellisesti kuin jos työpaikkana olisi hänen itse omistamansa yritys.

Sisäisen yrittäjyys lisää työntekijöiden aloitteellisuutta ja omatoimisuutta. Sisäinen yrittäjyys luo työpaikalle muutosvoimaa, joka parantaa henkilöstön palveluhenkisyyttä, lisää tehokkuutta ja tuottavuutta.

ULKOINEN YRITTÄJYYS

Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa uuden yrityksen perustamista yrittäjän toimesta ja yrittäjän käytännön toimintaa perustetussa yrityksessä, minkä merkkinä on konkreettinen yritys, jonka yrittäjä omistaa ja jota hän johtaa.

ASIAKASPALVELU

Nykyaikaisessa asiakaspalvelussa menestyminen edellyttää taitavaa ja innovatiivista toimintaa tilanteessa kuin tilanteessa. Monitaitoinen asiakaspalvelija luo yritykselle helposti kilpailuetua. Usein suurimpina asiakaspalvelutyön haasteina ovat huono työympäristö ja tyytymättömyys, joka vaikuttaa työntekijöiden asenteisiin sekä jaksamiseen. Lisäksi vanhat tottumukset ja urautuneet toimintatavat hidastavat asiakaspalvelutyössä kehittymistä.

Jo pienelläkin asenneympäristön muutoksella on vaikutusta palvelun laatuun. Hyvän palveluasenteen löytäminen ja sen pienien niksien oivaltaminen auttaa valjastamaan oman persoonan parhaat puolet ammattimaiseen käyttöön. Asiakaspalvelussa tärkeitä taitoja ovat muun muuassa ilmeiden ja eleiden merkityksen ymmärtäminen, riittävä tietotaito eli ammatillisuus, rakentava palautteen antaminen ja taitojen kehittäminen sekä vuorovaikutteinen, kuunteleva työote.

Asiakaspalvelu on hyvin haastava työkenttä, sillä työn laatuun vaikuttaa välittömästi työntekijän henkilökohtainen tunnetila. Monissa asiakaspalvelukoulutuksissa perehdytäänkiin haasteeseen, miten henkilökohtaisen elämän mahdolliset huolet tai väsymys pidetään sivussa palvelutilanteesta. Avain omien tunteiden pitämiseen ammatillisella tasolla löyötyy usein oman asennoitumisen syvällisestä tarkastelusta. Asiakaspalvelutilanteet voivat joskus olla hyvin tunnepitoisia vuorovaikutustilanteita ja kaikista haastavimpia tilanteita on joskus tarpeellista harjoitella etukäteen.