In English
Suomeksi
YRITTÄJYYS
Mitä yrittäjyys on?
Yrittäjyys on uusien toimintaorganisaatioiden, erityisesti liiketoiminnallisten yritysten, luomista vastauksena havaittuihin mahdollisuuksiin tai puutteisiin markkinoilla.
Yrittäjyyttä pidetään kansantaloudellisen toiminnan perustana. Ilman riittävää yrittämisintoayhteiskunnan työllistämismahdollisuudet heikkenevät. Joissakin yhteiskunnissa on luotu mielikuvaa suuresta yrittämisen vapaudesta ja myönteisestä suhtautumisesta yrittäjyyteen, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sosialistisen suunnitelmatalouden maissa yrittämisen vapaus taas on rajoitettua. Yrittäjyydellä voidaankin tarkoittaa useaa eri asiaa riippuen siitä, millaisesta yhteiskunnasta on kyse. Suomea ei pidetä erityisen yrittäjämyönteisenä maana. Tosin Suomessa valtio tukee yrittäjyyttä monenlaisilla tuilla. Esimerkiksi uuden yrityksen perustaja voi hakea Starttirahaa.
Yrittäjyyttä on erilaista. Pienimmät yrittäjät voivat toimia toiminimellä ammatin- tai liikkeenharjoittajina. Erona näillä on se, että ammatinharjoittaja myy osaamistaan ja liikkeenharjoittaja ennemminkin tavaraa tai tuotettaan. Laajasti ymmärrettynä yrittäjyyteen voi kuulua oman yrityksen perustamisen lisäksi myös freelance-tyyppisten keikkatöiden tekeminen. Yrityksissä voidaan puhua sisäisestä yrittäjyydestä, joka tosin liittyy enemmän työntekijöiden motivointiin ja tulospalkkaukseen kuin yritystoimintaan.
Sisäinen yrittäjyys
Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa, että palkkatyötä tekevä ihminen suhtautuu työhönsä yhtä sitoutuneesti, innostuneesti ja aloitteellisesti kuin jos työpaikkana olisi hänen itse omistamansa yritys.
Sisäisen yrittäjyys lisää työntekijöiden aloitteellisuutta ja omatoimisuutta. Sisäinen yrittäjyys luo työpaikalle muutosvoimaa, joka parantaa henkilöstön palveluhenkisyyttä, lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. Sisäinen yrittäjyys on oma-aloitteista ja aktiivista toimintaa. Se on työskentelyä tavoitteellisesti, nähdä vaivaa asioiden vuoksi ja halua kehittää itseään ja osaamistaan.
Ulkoinen yrittäjyys
Yleensä yrittäjyydellä tarkoitetaan nimenomaan ulkoista yrittäjyyttä. Edellä esitetty yrittäjyyden määrittelykin tarkoittaa ulkoista yrittäjää eli henkilöä, joka omistaa itse yrityksensä ja kantaa siitä myös taloudellisen vastuun. Ulkoisia yrityksiä ovat siis maatalousyrittäjät, elinkeinonharjoittajat (esim. muurari, hammaslääkäri), sekä luonnollisesti kauppiaat, autokorjaamon omistajat, tehtaan omistajat jne. Ulkoisen yrittäjyyden nykyaikaisia ilmenemismuotoja eli trendejä tarkastellaan myöhemmin.
Kerro yrityksen perustamiseen liittyvät asiat/ vaiheet
Yrittäjäksi aikovalta edellytetään monipuolista osaamista, on tunnettava yrityksen toimiala, osattava tuotanto, markkinointi ja hallittava talousasioiden hoito. Myös yrityksen toimintaympäristön, markkinoiden ja kilpailijoiden tuntemus on tärkeää.
- Oma halu ja tahto aloittaa yritystoiminta.
- Liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Liiketoimintasuunnitelman laatimiseen saa apua mm.Uusyrityskeskuksista ja ELY-keskuksista.
- Yritysmuodon valinta (toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta).
- Yritystoiminnan luvanvaraisuuden selvittäminen. Luvanvaraista elinkeinotoimintaa ovat mm. sairaankuljetus, vartiointi- ja taksitoiminta. Lupaviranomaisia ovat kaupungit, kunnat, lääninhallitukset
- Perustamisilmoitus yritystietojärjestelmään.
- Perustamisilmoituksella voidaan ilmoittautua myös kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin.
- Kirjanpidon järjestäminen ja tarvittavien vakuutusten ottaminen.
ASIAKASPALVELU
Mitä asiakaspalvelu on?
Onnistunut asiakaspalvelutilanne on paras mahdollinen käyntikortti yritykseltäsi asiakkaalle. Hyvä asiakaspalvelutilanne jää aina asiakkaan mieleen, mutta vielä pysyvämmin mieleen painuu epäonnistunut palvelutilanne. Huonoa asiakaspalvelukokemusta on erittäin vaikea paikata hyvällä - siksi asiakaspalvelun pitää aina olla tasokasta.
Nykyaikaisessa asiakaspalvelussa menestyminen edellyttää taitavaa ja innovatiivista toimintaa tilanteessa kuin tilanteessa. Monitaitoinen asiakaspalvelija luo yritykselle helposti kilpailuetua. Usein suurimpina asiakaspalvelutyön haasteina ovat huono työympäristö ja tyytymättömyys, joka vaikuttaa työntekijöiden asenteisiin sekä jaksamiseen. Lisäksi vanhat tottumukset ja urautuneet toimintatavat hidastavat asiakaspalvelutyössä kehittymistä.
Jo pienelläkin asenneympäristön muutoksella on vaikutusta palvelun laatuun. Hyvän palveluasenteen löytäminen ja sen pienien niksien oivaltaminen auttaa valjastamaan oman persoonan parhaat puolet ammattimaiseen käyttöön. Asiakaspalvelussa tärkeitä taitoja ovat muun muuassa ilmeiden ja eleiden merkityksen ymmärtäminen, riittävä tietotaito eli ammatillisuus, rakentava palautteen antaminen ja taitojen kehittäminen sekä vuorovaikutteinen, kuunteleva työote.
Asiakaspalvelu on hyvin haastava työkenttä, sillä työn laatuun vaikuttaa välittömästi työntekijän henkilökohtainen tunnetila. Monissa asiakaspalvelukoulutuksissa perehdytäänkiin haasteeseen, miten henkilökohtaisen elämän mahdolliset huolet tai väsymys pidetään sivussa palvelutilanteesta. Avain omien tunteiden pitämiseen ammatillisella tasolla löyötyy usein oman asennoitumisen syvällisestä tarkastelusta. Asiakaspalvelutilanteet voivat joskus olla hyvin tunnepitoisia vuorovaikutustilanteita ja kaikista haastavimpia tilanteita on joskus tarpeellista harjoitella etukäteen.
